HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

17.7.2012

Lautamiehet

Lautamies on alioikeuksien maallikkotuomari.

Lautamiehiä on ollut Lapualla yhtä kauan kuin käräjiäkin. Heistä alkaa olla tietoja 1500-luvun puolivälistä. Erityisesti 1700-luvulle asti lautamiehet olivat pitäjän keskeisimpiä luottamushenkilöitä, sillä käräjäjillä ratkaistiin kaikki tärkeimmät asiat. Sittemmin heidän tehtävänsä on keskittynyt vain suurempiin rikosasioihin.

Lautamiesten käyttöä on vähennetty 2000-luvulla selvästi. Myös heidän valintajärjestelmäänsä on kritisoitu. Toisaalta on korostettu, että vertaisperiaatteen toteutuminen on tärkeä tuomioistuimissa ja että lautamiesten välityksellä leviää tietoa oikeudenkäytön periaatteista ja tuomioistuinten toimintatavoista.

Käräjäoikeuden maallikkotuomarina vuodesta 1993

Nykyään lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden toimintaan sen lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu yleensä yksi lainoppinut tuomari ja kolme lautamiestä. Kokoonpanoa voidaan vahvistaa asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi toisella lainoppineella tuomarilla ja / tai neljännellä lautamiehellä. Kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Äänten mennessä tasan asia ratkaistaan vastaan kannalta edullisimmalla tavalla.[1]

Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto nelivuotiskaudeksi.[2] Lautamiesten lukumäärän vahvistaa oikeusministeriö ensisijaisesti käräjäoikeuden tuomiopiirin kuntien asukasmäärien suhteessa. Jokaisesta kunnasta on valittava vähintään yksi lautamies.[3] Lapualta on valittuna tällä hetkellä (v. 2012) viisi lautamiestä.

Valittavien tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Käytännössä heidät valitaan kuntavaalien jälkeen puolueiden ehdotuksesta usein kuntavaaleissa ehdokkaana olleista henkilöistä.[4]

Lautamies ei voi kuitenkaan esiintyä puoluetunnuksen alla, vaan hän on puolueeton maallikkotuomari. Ennen toimeensa ryhtymistä lautamies vannoo tuomarinvalan tai antaa tuomarinvakuutuksen, joka on sama kuin lainoppineella tuomarilla.[5]

Lautamiehen tulee käräjäoikeuslain mukaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi valittavan tulee olla 25–63-vuotias. Tuomioistuinten ja rangaistuslaitoksen virkamiehet, kuten syyttäjät, asianajajat, poliisit, ulosottomiehet tai tullivirkailijat, eivät voi toimia lautamiehinä.[6]

Käräjäoikeuden laamanni kutsuu lautamiehet oikeuden istuntoihin vuorolistan mukaisesti. Myös maaoikeudessa käytetään lautamiehiä, mutta laajan toimialueen vuoksi kutsu tulee yksittäiselle lautamiehelle paljon käräjäoikeuden istuntoja harvemmin. Lapuan lautamiehet kuuluvat Pohjanmaan käräjäoikeuden yhteydessä toimivan maa-oikeuden tuomiopiiriin. Istuntopäivistä maksetaan valtion varoista palkkio, ansiomenetyskorvaus sekä matkakustannukset ja päiväraha.[7]

Pyrkimys on, että kukin lautamies istuisi 12 päivää vuodessa. Yläraja on 24 päivää, ellei kyse ole saman asian käsittelyn jatkamisesta.[8] Käytännössä istuntopäivien lukumäärä vaihtelee jonkin verran.

Laamanni voi myöntää tunnustukseksi pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta käräjäoikeuden lautamiehenä herastuomarin arvonimen.[9] Yleensä herastuomarin arvoon on edellytetty ainakin 10 vuoden lautamiesuraa.

Kihlakunnanoikeuksien lautamiesten pitkä historia

Ennen vuoden 1993 alioikeusuudistusta maaseudulla istuttiin käräjiä kihlakunnanoikeuksissa. Jo kuningas Kristofferin maanlaissa 1442 määrättiin, että kihlakunnan päämiehen on nimitettävä lautamiehiksi kansan keskuudesta 12 vapaaehtoista miestä.

Varhaisina aikoina lapualaisten asiat käsiteltiin Kyrön käräjillä, jossa istui yleensä yksi lapualainen lautamies, joskus peräti neljä ja joskus ei yhtään. Lautamiesten asema oli 1500-luvulla vielä vakiintumaton, sillä lautakunnan kokoonpano saattoi vaihtua kesken käräjienkin.[10]

Lapualaisten asioiden käsittelyssä oli 1570-luvulta 1600-luvun alkuun epäsäännönmukaisuutta. Välillä lapualaiset kävivät Ilmajoenkin käräjillä, jossa lapualaisia lautamiehiä oli yleensä 4 tai 5.[11]

Lapuan omat käräjät vakiintuivat 1600-luvun alussa. Lautamiesten enemmistö tuli 1600-luvun jälkipuoliskolle asti yleensä Lapualta, vähemmistö kappeliseurakunnista. Lautakunta oli yleensä täysilukuinen eli 12, joskus puuttui yksi tai kaksi miestä[12]

Lautakunta asetettiin jokaisia käräjiä varten erikseen, mutta käytännössä useimmista tuli vakinaisia lautamiehiä. Vakiintumista kuvaa myös se, että heille alettiin maksaa vähäistä palkkaa. Palkan sijaan suurempi houkutin lautamiehen tehtävään lienee kuitenkin ollut sosiaaisen aseman kohentaminen.[13]

Varhaisten aikojen lapualaisista lautamiehistä tuli yhteisön keskeisiä toimijoita. Heille tuli käräjiltä laajaa tuntemusta sekä laista että paikallisista oloista käydessään jatkuvasti tarkastuksilla, rajankäynneillä ja selvitellessään riitoja ja kuolinpesien asioita. Lisäksi monet olivat pitäjän elinvoimaisimpien talojen isäntiä. Valantehneinä lautamiehiä pyrittiin käyttämään myös muihin yhteisön tehtäviin.[14]

Lautamiesten yhteisöllinen asema alkoi vähentyä 1700-luvulta lähtien, kun hallinnollisten asioiden käsittely siirtyi pitäjänkokoukselle tai hallintoviranomaisille.[15] Heistä tuli nimenomaan rikosasioiden maallikkotuomareita. Myös lautamiesten lukumäärä väheni aiemmasta kahdestatoista.

Lautamiesten valinta siirtyi 1900-luvulla kunnanvaltuustoille.[16]

Julkaisuhistoria:

17.7.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Vierula & Heinon kauppa Kauhavalla sisältä (P00:2522B)

Logot