HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

18.7.2013

Kirkkovaltuusto

Kirkkovaltuusto on Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa seurakuntien ylin päättävä elin. Se valitaan seurakuntavaaleissa joka neljäs vuosi. Lapuan tuomiokirkkoseurakunnassa kirkkovaltuusto on toiminut vuodesta 1919.

Seuraavat seurakuntavaalit ovat marraskuussa 2014.

Seurakunnan tärkein päättäjä

Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto tekee seurakunnan taloutta, toimintaa ja henkilöstöä koskevat tärkeimmät päätökset. Se päättää esimerkiksi toimintasuunnitelmasta ja -kertomuksesta, kirkollisverosta, rakennushankkeista ja uusista viroista. Se valitsee myös jäsenet kirkkoneuvostoon ja kirkkoneuvoston alaisiin johtokuntiin ja jaostoihin, joille se voi siirtää päätösvaltaansa.[1]

Kirkkovaltuutetut ovat äänioikeutettuja hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoiden vaalissa.[2]

Kirkkovaltuuston jäsenmäärä määräytyy seurakunnan jäsenmäärän mukaan kirkkojärjestyksen säätämällä tavalla.[3] Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuustoon kuuluu 27 jäsentä.

Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto kokoontuu yleensä noin 4 kertaa vuodessa. Sen kokoukset ovat julkisia. Kirkkovaltuuston pöytäkirjat julkaistaan tuomiokirkkoseurakunnan sivuilla.[4]

Kirkkovaltuusto elämäntyönä 1919–1970

Lapuan kirkonkokous päätti perusti seurakuntaan kirkkovaltuuston 16.3.1919. Ensimmäisen kerran se kokoontui kirkon sakastissa 23.11.1919.[5]

Lapuan kirkkovaltuustoon kuului 1960-luvulle saakka 24 jäsentä, 1960–1970-luvuilla jopa 32. Alkuaikoina siihen valittiin ajoittain myös lisäjäseniä, joiden tehtävänä oli osallistua tämän nk. lisätyn valtuuston toimintaan ainoastaan  erikseen päätettyjen tärkeimpien kysymysten osalta. Tällaisia tärkeitä asioita olivat mm. kirkkopihan laajentaminen, siunauskappelin rakentaminen sekä lukkarin ja urkurin palkkaus 1920–1930-luvuilla.[6]

Kun kirkonkokouksissa valtuuston jäsenet valitsi sama pieni joukko, kirkkovaltuuston jäsenyydestä tuli monelle pitkäaikainen elämäntehtävä.Esimerkiksi 1940-luvun puolivälissä 24 kirkkovaltuutetusta 10 oli istunut siellä perustamisesta 1919 lähtien. Suurta tunkua tehtävään ei ollut.[7]

Kaikki jäsenet olivat alussa miehiä. Ensimmäinen naisjäsen oli vasta 1929 valittu emäntä Tyyne Saari, toinen vuonna 1932 kauppias Liisi Hautanen.[8] Ammatillisesti 32 kirkkovaltuutetussa oli 1960-luvun lopulla 19 maanviljelijää, 6 virkamiestä ja 3 kauppiasta. Loput olivat työväestöä tai emäntiä. Tilanne oli pysynyt samantapaisena jo pitkään.[9]

Vaaleilla valitut vaihtuvat valtuustot

Kun kirkkovaltuusto alettiin valita vuonna 1970 kirkonkokouksen sijaan seurakuntavaaleilla, kirkkovaltuutet alkoivat vaihtua paljon entistä vauhdikkaammin. Kun kannatus oli neljän vuoden välein mittautettava vaaleissa, tehtävää ei enää samalla tavoin koettu elämäntehtäväksi. Lisäksi monet valtuutetut turhautuivat jo yhdessä tai kahdessa kaudessa hallinnolliseen jähmeyteen ja rajallisiin vaikuttamismahdollisuuksiin.[10]

Vaaliuudistus muutti valtuuston työskentelytapaa myös avoimemmaksi ja keskustelevammaksi. Henkilövalintoja lukuun ottamatta vanha periaate keskustelemalla yksimielisyyteen pääsemisestä oli yhä keskeinen tavoite. Äänestyksiä tarvittiin harvoin ja eriäviä mielipiteitä on kirjattu vielä vähemmän.[11]

Vaikka kirkkovaltuutetut on Lapualla valittu joko kyläkohtaisten tai poliittisten valitsijayhdistysten listoilta, puoluepolitiikka tai herätysliike-erot ovat näkyneet valtuuston toiminnassa hyvin vähän. Kirkkovaltuustoryhmät eivät ole juurikaan kokoontuneet eikä ryhmäpuheenvuoroja ole pidetty. Yksi harvoista valtuustoryhmien tekemistä valtuustoaloitteista oli sosialidemokraattien ehdotus hautausmaan paikoitusalueen päällystämisestä ja kunnostamisesta vuonna 1973.[12]

Kirkkovaltuustolla oli valtuutettujen kautta elimellinen yhteys kuntahallintoon. Jo ensimmäisistä 24 kirkkovaltuutetusta 9 kuului samalla ensimmäiseen kunnanvaltuustoon. Myöhemmistä valtuutetuista erityisen näkyvästi ovat kuntahallinnossa toimineet mm. kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Antti Lassila ja Erkki Kortesoja sekä kaupunginsihteeri Väinö Takala.[13]

Lapuan kirkkovaltuuston toimihenkilöt

Kirkkovaltuuston puheenjohtajana oli kirkkolain mukaisesti vuoteen 1976 saakka kirkkoherra tai hänen estyneenä ollessaan joku muu seurakunnan papeista. Vuodesta 1977 kirkkovaltuustoa ovat johtaneet:[14]

Kirkkolain muutoksen myötä kirkkovaltuustolle valittiin maallikkovarapuheenjohtaja vuodesta 1954. Ensimmäisenä tehtävässä toimi Jalo Lahdensuo.[15]

Kirkkovaltuuston erikseen palkattuina sihteereinä olivat aluksi J. K. Kuoppala ja Esa Repola sekä pitkään 1936–1961 yksi pitäjän näkyvimmistä herännäisvaikuttajista, kauppias Jaakko Ranta. Hänen jälkeensä sihteeriksi on valittu seurakunnan taloudenhoitaja.[16]

Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuustot

Kirkkovaltuusto 2011–2014

Julkaisuhistoria:

19.7.2012   Versio 1   AdminMuseo
12.7.2013   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Tytöt kahvilan edessä

Logot