Kirkkoväärti eli kirkonisäntä oli seurakuntien tärkein luottamustehtävä 1800-luvulle saakka. Hänen keskeinen tehtävänsä oli vastata seurakunnan taloudesta. Koska seurakunnat huolehtivat ennen kuntajärjestelmän perustamista myös monista nykyään kunnille kuuluvista tehtävistä, kirkkoväärtiä on verrattu nykyajan kunnanjohtajaan. Kirkkoväärtin tehtävä muuttui 1900-luvulla seurakunnan taloudenhoitajan viraksi.
Lapualla seurakuntahallinto oli keskiajalta lähtien pitäjänkokouksen ja sitä johtaneen kirkkoherran käsissä. Oma kirkonisäntä valitiin viimeistään siitä lähtien, kun Lapua erotettiin omaksi seurakunnakseen. Mahdollisesti jo tätä ennen Lapualla oli valittu jonkinlainen toimihenkilö hoitamaan saarnatupaa.[1]
Kirkonisäntä hoiti suurelta osin seurakunnan taloutta. Varhaisina aikoina hän kantoi kirkolle tulevia maksuja ja otti vastaan lahjoituksiakin. Hän säilytti seurakunnan rahavaroja ja vastasi vastuullisesta tilinpidosta. Hän myi seurakunnan kruununveroista saaman viiniviljan ja hankki ehtoollisviinin.[2]
Kirkonisännän tehtävä oli hyvin itsenäinen ja vastuunalainen. Ainakin 1600-luvulla seurakunnan varoista lainattiin jonkin verran pitäjälle ja yksityisille, ja myöntämistään lainoista kirkonisäntä vastasi nähtävästi omalla kukkarollaan.[3]
Kirkonisännän sijaan alettiin 1900-luvulla vähitellen puhua seurakunnan taloudenhoitajasta. Se muodostui sivutoimiseksi tehtäväksi. Taloudenhoitaja Esa Kuoppalan irtisanouduttua vuonna 1975 seurakuntaan perustettiin päätoiminen taloudenhoitajan virka. Samassa yhteydessä seurakunnan talousasiat siirtyivät taloudenhoitajan kotoa seurakuntatalolle ja kirkkoväärtin tehtävä vanhassa muodossaan oli päättynyt.[4]
Ainakaan alkuvaiheessa paljon aikaa ja vaivannäköä vaatinut kirkonisännän tehtävä ei ollut kovin haluttu, sillä kertaakaan henkilövaihdos ei johtunut siitä, että kirkonisäntä olisi hoitanut tehtäväänsä huonosti. Kreko Heikinpoika Härsilää ja Yrjö Simonpoika Siirilää kyllä moitittiin leväperäisyydestä, mutta väitteet todettiin aiheettomiksi.[5]
Kirkonisäntien nimet ovat tiedossa vasta kirkontilien aloittamisen jälkeen 1620-luvulta alkaen. Kirkonisäntinä toimivat:[6]
10.7.2012 | Versio 1 | AdminMuseo | ||
10.7.2013 | Nykyinen versio | AdminMuseo |