Kirkkoväärti eli kirkonisäntä

Kirkkoväärti eli kirkonisäntä oli seurakuntien tärkein luottamustehtävä 1800-luvulle saakka. Hänen keskeinen tehtävänsä oli vastata seurakunnan taloudesta. Koska seurakunnat huolehtivat ennen kuntajärjestelmän perustamista myös monista nykyään kunnille kuuluvista tehtävistä, kirkkoväärtiä on verrattu nykyajan kunnanjohtajaan. Kirkkoväärtin tehtävä muuttui 1900-luvulla seurakunnan taloudenhoitajan viraksi.

Seurakunnan taloudenhoitaja

Lapualla seurakuntahallinto oli keskiajalta lähtien pitäjänkokouksen ja sitä johtaneen kirkkoherran käsissä. Oma kirkonisäntä valitiin viimeistään siitä lähtien, kun Lapua erotettiin omaksi seurakunnakseen. Mahdollisesti jo tätä ennen Lapualla oli valittu jonkinlainen toimihenkilö hoitamaan saarnatupaa.^[1]

Kirkonisäntä hoiti suurelta osin seurakunnan taloutta. Varhaisina aikoina hän kantoi kirkolle tulevia maksuja ja otti vastaan lahjoituksiakin. Hän säilytti seurakunnan rahavaroja ja vastasi vastuullisesta tilinpidosta. Hän myi seurakunnan kruununveroista saaman viiniviljan ja hankki ehtoollisviinin.^[2]

Kirkonisännän tehtävä oli hyvin itsenäinen ja vastuunalainen. Ainakin 1600-luvulla seurakunnan varoista lainattiin jonkin verran pitäjälle ja yksityisille, ja myöntämistään lainoista kirkonisäntä vastasi nähtävästi omalla kukkarollaan.^[3]

Kirkonisännän sijaan alettiin 1900-luvulla vähitellen puhua seurakunnan taloudenhoitajasta. Se muodostui sivutoimiseksi tehtäväksi. Taloudenhoitaja Esa Kuoppalan irtisanouduttua vuonna 1975 seurakuntaan perustettiin päätoiminen taloudenhoitajan virka. Samassa yhteydessä seurakunnan talousasiat siirtyivät taloudenhoitajan kotoa seurakuntatalolle ja kirkkoväärtin tehtävä vanhassa muodossaan oli päättynyt.^[4]

Lapuan kirkonisännät

Ainakaan alkuvaiheessa paljon aikaa ja vaivannäköä vaatinut kirkonisännän tehtävä ei ollut kovin haluttu, sillä kertaakaan henkilövaihdos ei johtunut siitä, että kirkonisäntä olisi hoitanut tehtäväänsä huonosti. Kreko Heikinpoika Härsilää ja Yrjö Simonpoika Siirilää kyllä moitittiin leväperäisyydestä, mutta väitteet todettiin aiheettomiksi.^[5]

Kirkonisäntien nimet ovat tiedossa vasta kirkontilien aloittamisen jälkeen 1620-luvulta alkaen. Kirkonisäntinä toimivat:^[6]

• ainakin 1629 Kreko Heikinpoika Härsilä
• 1630-luvulla Simo Olavinpoika Talvitie
• 1638–1643 Heikki Pentinpoika Sauru
• 1644 Paavali Matinpoika Liuhtari (erosi kesken kauden)
• 1644–1646 Prusi Heikinpoika Ilkka
• 1646–1647 nimismies Daavid Olavinpoika
• 1648–1650 Martti Pertunpoika Lassila
• 1650–1654 Prusi Krekonpoika Krekola
• 1654–1655 Yrjö Simonpoika Siirilä
• 1655–1657 Martti Knuutinpoika Saarenpää
• 1657–1658 Martti Knuutinpoika Saarenpää ja Yrjö Simonpoika Siirilä
• 1659–1660 Prusi Krekonpoika Krekola ja Kaarle Martinpoika Saarenpää
• 1660–1661 Martti Pertunpoika Lassila ja Knuutti Juhonpoika Liuhtari
• 1661–1662 Knuutti Juhonpoika Liuhtari ja Prusi Krekonpoika Krekola
• 1662–1665/1666 Yrjö Simonpoika Siirilä, alussa yhdessä Martti Lassilan kanssa
• 1666 Prusi Yrjönpoika Siirilä
• 1666–1667 Prusi Heikinpoika Ilkka ja veljensä Simo Turja
• 1667–1669 Heikki Olavinpoika Tynjälä
• 1669–1670 Pentti Tapaninpoika Sauru
• 1670–1678 Knuutti Juhonpoika Liuhtari
• 1678–1684 Knuutti Juhonpoika Liuhtari ja vävynsä Heikki Antinpoika
• 1684–1694 Tuomas Matinpoika Tiitu
• 1694–1700 Kristo Gabrielinpoika Gronovius, Antilan isäntä
• 1700– Matti Niilonpoika Saari
• Simo Tiitu
• vuoteen 1752 Yrjö Ylisaari
• 1752–1779 Juho Yliturja
• 1779–1797 Juho Ala-Lassila
• 1797–1798 Juho Hissa
• 1798– Yrjö Hissa
• ainakin 1806 Heikki Kattelus
• viimeistään 1809–1818 Kustaa Ketola
• Matti Juhonpoika Hissa
• viimeistään 1837–1853 Kustaa Leskelä
• 1853–noin 1863 Kaappo Leskelä, edellisen poika
• 1864– Kaappo Keisala ja Kaappo Alasaari, jälkimmäinen 1870-luvulle asti
• 1875–1883 Arvi Logren
• 1883–1898 Hermanni Hissa
• 1898–1902 Juho Tynjälä
• 1902–1907 Tuomas Yliselä
• 1907–, vielä 1913, ehkä 1919 Juho Vaurio
• 1921–1945 J. K. Kuoppala
• 1946–1950 Iska Herttua
• 1950–1952 Mikko Kuoppala
• 1952–1975 Esa Kuoppala

Julkaisuhistoria:

10.7.2012		Versio 1		AdminMuseo
10.7.2013		Nykyinen versio		AdminMuseo