HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

24.7.2012

Kunnallislautakunta

Kunnallislautakunta oli osa Lapuan kuntahallinnon keskeisin elin vuosina 1868–1949. Se oli kuntakokouksen ja myöhemmin kunnanvaltuuston alainen ja hoiti erityisesti kuntakokouksen ja kunnanvaltuuston valmistelu- ja toimeenpanotehtäviä sekä muita juoksevia asioita.

Kunnallislautakunta korvattiin vuonna 1949 kunnanhallituksella.

Kunnan keskeisin hallintoelin

Kunnallislautakunnalla ei ollut varsinaista edeltäjää. Se perustettiin kuntakokouksen alaiseksi valmistelu- ja toimeenpanoelimeksi sekä juoksevien asioiden hoitajaksi.[1]

Kun kuntakokous korvattiin Lapualla vuonna 1916 kunnanvaltuustolla, kunnallislautakunta toimi sen alaisena. Se valmisteli kaikki valtuuston tärkeimmät asiat, kuten tulo- ja menoarvion, mutta ratkaisi itsekin monia asioita erityisesti ennen erityislautakuntien perustamista. Se pohti esimerkiksi köyhäinhoidon, terveydenhoidon asioita sekä koulutus-, talous-, rakennus-, järjestys- ja kurinpitokysymyksiä, antoi lausuntoja, suositteli toimenpiteitä erityislautakunnalle, valitsi toimihenkilöitä, myönsi määrärahoja ja laati ohjesääntöjä.[2]

Moni kuntalainen oli suorassa kosketuksissa kunnallislautakuntaan, sillä esimerkiksi avustusta anoessaan tai vaikkapa järjestystä tai terveydenhoitoa koskevan määräyksen rikkomisesta asiaa piti ajaa henkilökohtaisesti kunnallislautakunnan kanssa.[3]

Kunnallislautakunta kokoontui 1940-luvulla kerran kuussa. Ylityöllistetyn lautakunnan seuraajaksi perustettiin vuonna 1949 kunnanhallitus.[4]

Kunnallislautakunnan esimiesten ja jäsenten toimikausi oli kolme vuotta.[5]

Kunnallislautakunnan esimiehet

Kunnallislautannan esimiehen tehtäviä oli erittäin moninainen, vaativa ja työllistävä. Hänen tehtäväkuvansa muistutti kunnanjohtajan tehtävää ennen sen perustamista. Esimerkiksi Oskari Lagerstedtin kohdalla mainittiin, että hänen piti "hoitaa kaikki kunnan asiat, hjoihin ei eri toimimiestä valita". Tähän kuuluivat esimerkiksi monien maksujen kantamoset. Lisäksi Lapualla esimies määrättiin kunnallislautakunnan jäsenten kanssa valvomaan ojien, teiden ja siltojen kuntoa.[6]

Esimiehen tehtävästä maksettiin alusta lähtien palkkaa. Vuonna 1868 se oli 100 markkaa rahaa ja 20 tynnyriä viljaa vuodessa. 1873 se nostettiin 300 markkaan ja 6 tynnyriin viljaa vuodessa, vuonna 1886 300 markkaan ja 10 tynnyriin viljaa, vuonna 1898 350 markkaan ja 20 hehtolitraan viljaa sekä vuonna 1910 450 markkaan vuodessa.[7]

Koska kunnallislautakunnan esimiehellä oli valtuudet käyttää kunnan kassaa, kassan hoitoa varten hänelle valittiin ainakin 1800-luvulla ajoittain takaajat. Matti Kuulan kassaa olivat takaamassa isojen talojen viljelijät Fredrik Vilhelm Lagerstedt, Juho Kustaa Lagerstedt, Juho Matinpoika Turja sekä Vilhelm Matinpoika Antila. Hedbergin takaajina olivat F. V. Lagerstedt, Juho Talvitie, Arvid Logren ja Herman Hissa.[8]

Ainakin ajoittain verotuslautakunnan puheenjohtajuus kuului kunnallislautakunnan esimiehelle. Niinpä E. A. Turja joutui anomaan verotuslautakunnasta vapautusta kansanedustajan tehtäviensä vuoksi. Hänen sijaansa asetettiin varaesimies Kustaa Turja.[9]

Lapuan kunnallislautakunnan esimiehinä toimivat:[10]

  • vuodesta 1868 lautamies Juho Kustaa Lagerstedt
  • vuoteen 1872 maanviljelijä Kaappo Alasaari
  • 1873–1876 maanviljelijä Kaappo Lassila
  • 1877–1878 siltavouti Matti Kuula, muutti paikkakunnalta
  • 1878–1880 urkuri Karl Fredrik Hedberg, muutti paikkakunnalta
  • 1880–1894 herastuomari Juho Filppula
  • 1894–1912 maanviljelijä Oskari Lagerstedt–Lahdensuo
  • 1913–1930 maanviljelijä E. A. Turja
  • 1931–1945 maanviljelijä Kustaa Ikola
  • 1946–1949 maanviljelijä Aleksi Alakarhu, jatkoi kunnanhallituksen puheenjohtajana

 Varaesimiehinä toimivat ainakin seuraavat:[11]

  • 1874–1876 maanviljelijä Kaarle Kustaa Hissa
  • 1876–1877 maanviljelijä Josef Vilhelm Litzell
  • 1877–1882 maanviljelijä Juho Talvitie
  • 1883–1894 maanviljelijä Yrjö Kustaa Hissa
  • 1894–1912 herastuomari Juho Filppula
  • n. 1920–1932 maanviljelijä Kustaa Lahdensuo
  • 1933 maanviljelijä Akseli Tuomaala
  • 1934–1945 maanviljelijä Aleksi Alakarhu
  • 1946–1949 maanviljelijä Yrjö Ylitalo

Kunnallislautakunnan jäsenet

Kunnallislautakunnan jäsenmäärä kasvoi ajan myötä. Esimiehen lisäksi siinä oli aluksi 17 jäsentä, vuodesta 1877 lisättiin yksi ja vuonna 1891 tuli jälleen yksi lisää. Vuonna 1900 lautakunnassa oli jo 22 jäsentä ja 11 varajäsentä. Jäsenmäärä pienennettiin 1920-luvulla yhdeksään.[12]

Paikallistuntemus oli kunnallislautakunnan jäsenille välttämätöntä. Senkin vuoksi pidettii tärkeänä, että lautakunnan jäseniä oli eri puolilta Lapuaa suunnilleen kylien väkimäärän suhteessa. Lautakunnan jäsenille maksettiin palkkio, joka oli suurempi yli kymmenen virstan päässä asuville.[13]

Lautakunnan jäsenet vaihtuivat alkuvuosina tiuhaan. Enemmän kuin kaksi kolmivuotiskautta oli melko harvinaista. Pitempään kuin kuusi vuotta lautakunnassa vaikuttivat ainakin Heikki Heikinpoika Toppari, Matti Juhonpoika Turja (Liuhtarin Turjasta), Kaappo Pernaa, Ville Jaakonpoika Muilu ja lautamies Juho Heikinpoika Tynjälä. Monet lautakunnan jäsenistä olivat paljon käytettyjä ja hyvin tunnettuja pitäjän luottomiehiä.[14]

Julkaisuhistoria:

3.7.2012   Versio 1   AdminMuseo
24.7.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Pohjoismaisen Pyhäkoulukokouksen osanottajia Lapuan enkelipatsaalla v. 1947

Logot