HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

18.7.2013

Lapuan kaupungintalo

Uusi kunnantalo vuonna 1924.

Sijaintipaikka  
Lapuan Kaupungintalo (näytä kartalla)

Lapuan kaupungintalo on Lapuan kaupungin hallintokeskus. Vuonna 1924 valmistuneen talon on suunnitellut arkkitehti Matti Björklund (myöh. Visanti). Talossa ovat aiemmin toimineet mm. Lapuan Säästöpankki, kansanhuolto sekä Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli.

Kaupungin hallintokeskus

Lapuan kaupungintalossa sijaitsevat Lapuan kaupungin keskeiset hallintoelimet. Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus pitävät siellä kokouksensa, samoin useat muut toimielimet.

Kaupungintalolla ovat virkamiesjohdon työhuoneet lukuun ottamatta teknistä johtajaa, jonka työpiste on Väinönkartanossa. Kaupungin hallintokunnista hallintokeskus on kokonaan sijoitettu kaupungintalolle.

Kaupungintalon puistossa on olympivoittaja Lauri Koskelan Berliinin olympialaisista vuonna 1936 saama palkintotammi.

Valtuuston myötä oma talo

Oman kunnantalon rakentamista ehdotti Lapualla kunnan asettama toimikunta jo vuonna 1906. Asiaa valmisteli toimikunta, johon kuuluivat Matti Ojanperä, kunnallislautakunnan esimies Oskari Lahdensuo ja kunnankirjuri Eemil Melakoski. Siltä erää talo jäi kuitenkin tekemättä. Kunta vuokrasi työhuoneet Kivivaaran talosta, josta vuonna 1911 muutettiin Nelinin taloon. Kokoustamaan siirryttiin vuonna 1918 Osuusmeijerille.[1]

Kun Lapualle perustettiin vuonna 1916 kunnanvaltuusto, asia sai uutta puhtia. Vuonna 1919 valtuusto päätti yksimielisesti lähteä rakentamaan omaa taloa. Pohdinnassa oli myös Lapuan Sähkön haltuun siirtyneen entisen paperitehtaan tilat - nykyinen Vanha Paukku - mutta uusi talo tuntui houkuttelevammalta.[2]

Jo alusta lähtien kunnantaloon ajateltiin sijoittaa myös Säästöpankki ja käräjähuoneisto. Sen sijaan ajatus että kaikkien taajama-alueen yhdistysten ja seurojen kanssa olisi tehty "oikein aika talo" jäi vaille laajempaa kannatusta. Talon rakennuttamisesta huolehti kunnantalon rakennustoimikunta. Sen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Aukusti Antila ja sihteeriksi rakennusmestari K. A. Veikkola.[3]

Kunnantalon rakentamisesta päätettiin valtuustossa lopullisesti 25.2.1921. Talo tehtäisiin yhdessä Säästöpankin kanssa niin että kunnan osuus kustannuksista olisi 60 % ja pankin 40 %. Taloon päätettiin sijoittaa myös käräjätilat sekä pankin kirjurin, kunnankirjurin ja vahtimestarin asunnot. Arkkitehtina oli Matti Björklund (myöh. Visanti) Arkkitehtitoimisto Björklund & Myntistä ja rakennusmestarina Viljo Mäkelä.[4]

Talon kustannusarvio nousi alkuperäissuunnitelmien 1,2 miljoonasta lopulta 2,245 miljoonaan markkaan. Kustannuksia nosti mm. se, että tiloja varattiin myös suunnitelmissa olevaa kauppalaksi muuttumista varten. Kunnan osuudeksi kustannuksista tuli lopulta 65 %.[5]

Talon peruskivi laskettiin 7.5.1923 ja rakennustoimikunta luovutti valmiin rakennuksen kunnalle 23.9.1924.  Vihkiäispuheen piti uusi kirkkoherra K. R. Kares.[6]

Vaikka alkuvaiheessa esitetty haave järjestöjen kanssa yhteisestä "oikein aika talosta" ei toteutunutkaan, oltiin taloon hyvin tyytyväisiä. Sitä pidettiin valmiestuessaan jopa Pohjoismaiden edustavimpana maalaiskuntien kunnantalona.[7]

Monitoimitalosta kunnan omaan käyttöön

Kunnan ja Säästöpankin yhteistalo jaettiin alunperin siten, että kunnalle tulivat kaikki itäisellä suoralla sivulla olevat, eli asemalle menevän maantien varrella sijaitsevat tilat. Säästöpankki taas sai läntisellä sivulla eli Alapäähän johtavan tien varressa olevat tilat. Läntisellä sivulla alajuoksun puolella oleva ovi johti Säästöpankkiin, yläjuoksun puolella oleva kunnan tiloihin.[8]

Talosta vuokrattiin saman tien Lapuan ja Nurmon kuntain paloapuyhdistykselle yksi huone, ravintolaa pitäneelle Selma Huhtalalle viisi huonetta sekä kunnankirjurille toisen kerroksen pohjoispäästä kolmen huoneen ja keittiön huoneisto. Kunnallinen kantarkirjasto perustettiin talon toiseen kerrokseen. Maaherralta pyydettiin myös saman tien talon julistamista käräjätaloksi.[9]

Talon vahtimestariksi tuli Jussi Haapamäki, joka oli tehtävässää yli 40 vuotta vuoteen 1967, eikä tiettävästi pitänyt kesälomaa kertaakaan.[10]

Ravintola siirtyi vuonna 1938 lottien Lapuan paikallisosastolle, ja sotien jälkeen niiden tiloihin muutti kansanhuolto. Muutenkin tiloissa oli 1940-luvun jälkipuoliskolla ruuhkaa. Siirtolaisina tulleet ortodoksit pitivät talossa jumalanpalveluksiaan. Neuvola ja kunnanlääkärin vastaanotto toivat oman hulinansa, puhumattakaan painikämpästä ja kellarikerroksen kahdesta putkasta. Lisäksi kellarissa oli majoitustiloja lautamiehille ja pitkämatkaisille kunnan luottamushenkilöille.[11]

Säästöpankki sijaitsi kunnantalossa aina vuoteen 1956, jolloin kunta osti sen osuuden ja pankki muutti uuteen toimitaloonsa. 425 Niihin muutti kesällä 1956 perustettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli. Nykyisestä sivistyskeskuksesta tuli piispan virka-asunto. Neuvolan tilalle tuli 1950-luvulla puolestaan valtion verotoimisto.[12]

Talo kävi kovin pieneksi, vaikka tuomiokapituli muutti 1960-luvun alussa omiin tiloihinsa, sillä kunnan oma hallinto kasvoi nopeasti. Monet viranhaltijat sijoitettiin muualle, ja kirjastokin muutti Tuomaalan kiinteistöön vuonna 1974.[13]

Kauppalantaloa peruskorjattiin vähitellen 1960-luvun lopulta lähtien. Talo maalattiin ulkoa 1968 ja kellariin remontoitiin kokoushuoneita, kahvio, sosiaalitiloja ja arkisto 1972–1976. Ensimmäistä kerrosta korjattiin laajasti 1970-luvulla. Kaupunginhallituksen kokoushuone remontointiin 1977-1978 ja kaupunginvaltuuston kokoussali 1983-1985. Kun koulutoimisto (nyk. sivistyskeskus) muutti nykyisiin tiloihinsa 1990, oli vuoden 1965 peruskorjaussuunnitelma vihdoin toteutunut, tosin riisutussa muodossa.[14]

Viimeisimpänä laajempana korjauksena on ollut kaupunginhallituksen kokoushuoneen remontointi vuonna 2011.

Julkaisuhistoria:

11.10.2012   Versio 1   AdminMuseo
4.7.2013   Nykyinen versio   AdminTranslator

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Herättäjäjuhlat Lapuan Karhunmäessä 1917 (P00:2493C)

Logot