HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

3.7.2012

Kuntakokous (1868–1916)

Kuntakokous oli Lapuan kuntahallinnon ylin päättävä hallintoelin kuntahallinnon perustamisesta alkaen 1868. Aiemmin veronkeruualueen määrittämää pitäjää oli hallittu kirkkoherran johtaman pitäjänkokouksen kautta. Nyt seurakunnan ja kunnan hallinto erotettiin toisistaan, jolloin maallisia asioita alkoi hoitaa kuntakokous ja hengellisiä kirkonkokous. Kuntakokouksen korvasi Lapualla kunnanvaltuusto vuonna 1916.

Siirtyminen kuntahallintoon 1868

Keisari vahvisti vuonna 1865 asetuksen kunnallishallinnosta, jonka nojalla Suomen maaseudulle perustettiin seurakuntajohtoisen hallinnon sijaan maallinen hallinto. Uudistuksen toteuttamista viivästyttivät samaan aikaan sattuneet vaikeat nälkävuodet.[1]

Lapualla kunnallishallinnon perustaminen otettiin ensi kerta esille kesäkuussa 1867. Kirkkoherran aloitteesta asiaa kuitenkin siirrettiin vaikea ajan vuoksi syksyyn. Tässä vaiheessa heräsai ajatus kappeliseurakuntana Lapuaan kuuluneen Nurmon erottamisesta omaksi kunnakseen. Lapualaiset vastustivat ajatusta jyrkästi: seurakuntien katsottiin kuuluvan yhteen ja eron pelättiin aiheuttavan lisäkustannuksia.[2]

Kuvernöörin kieltäydyttyä lykkäyksestä kunnallishallinto aloitettiin Lapualla 21.1.1868, jolloin pitäjänkokous päätti asetuksen mukaisista toimenpiteistä. Pitäjänkokouksen puheenjohtaja, kirkkoherra O. M. Hohenthal valittiin myös kuntakokouksen esimieheksi. Varaesimieheksi tuli talollinen Kaarle Kustaa Hissa. Pitäjänkirjurin tehtävä muuttui kunnankirjuriksi.[3]

Päätösten valmistelua ja täytäntöönpanoa varten perustettiin kunnallislautakunta. Se sai tehtäväkseen monia tärkeitä tehtäviä, joihin harvoin kokoontunut kuntakokous oli liian raskassoutuinen ja hidas.[4]

Kuntakokouksen käytäntöjä

Kuntakokoukseen sai osallistua jokainen veroa maksava kuntalainen. Äänivalta määräytyi veroäyrien mukaan. Puhetta johti esimies eli puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varaesimies. Pöytäkirjaa piti kunnankirjuri.

Kuntalaiset osallistuivat kuntakokoukseen yleensä tyydyttävästi. Sivukylistäkin läsni oli yleensä joku edustaja, jolle edustustehtävä saattoi vakiintua pitkäksikin aikaa. Elokuussa 1904 harkittiin jopa rangaistavaksi joitakin kokoukseen "valittuja", mutta siitä luovuttiin.[5]

Kokoukset kestivät yleens melko kauan. Tammikuun 1911 kuntakokous venyi peräti viiteen tuntiin, sillä kaikki käsiteltävät asiat olivat huutokauppoja, joilla myytiin vähiten vaativille kunnan hankintoja.[6]

Kuntakokouksen paikka vaihteli. Pitäjäkokousten tapaan aluksi kokoustettiin seurakunnan tiloissa: kirkon sakastissa, pappilassa tai lukkarilassa. Kun tammikuussa 1902 "mahdottoman paljon väkeä oli kokoontunut", kokous siirrettiin rippikoulutuvalle. Joulukuussa siitä tuli kaikkien kunnan kokousten vakituinen kokoustila. Vuonna 1906 siirryttiin Kivivaaran taloon ja vuonna 1911 Nelinin taloon.[7]

Kuntakokouksen esimiehet

Lapuan kuntakokouksen esimiehinä toimivat:[8]

  • 1868–1871 kirkkoherra Otto Maurits Hohenthal 
  • 1872–1873 maanviljelijä Fredrik Wilhelm Lagerstedt
  • 1874–1876 lukkari Elias Kahra
  • 1877–1882 rokonistuttaja Johan Henrik Jernstedt
  • 1883–1897 maanviljelijä Vilhelm Litzell
  • 1898–1903 kansakoulunopettaja Kaarlo Moberg
  • 1904–1906 pastori Emil Söderman

Lapuan kuntakokouksen varaesimiehinä toimivat:[10]

  • 1868–1876 maanviljelijä Kaarle Kustaa Hissa
  • 1876–1882 maanviljelijä Vilhelm Litzell
  • 1883–1897 maanviljelijä Fredrik Wilhelm Lagerstedt
  • 1907–1912 pastori Emil Sarparanta

Julkaisuhistoria:

3.7.2012   Versio 1   AdminMuseo
3.7.2012   Versio 2   AdminMuseo
3.7.2012   Versio 3   AdminMuseo
3.7.2012   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Ojankaivuuta Alajoella (P00:2505)

Logot