HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

9.7.2013

K. V. Rinnankoski (1875–1918)

Kustaa Vihtori Rinnankoski, ent. Toppari

Maanviljelijä, järjestö- ja kuntamies

Syntynyt  
14.5.1875 Lapua
Kuollut  
30.4.1918 Lapua

Kustaa Vihtori Rinnankoski, ent. Toppari (s. 14.5.1875 Lapua – k. 30.4.1918 Lapua) oli tiisteläinen maanviljelijä, kyläkunnan asioiden hoitaja ja kunnanvaltuutettu. Hän johti mm. Tiistenjoen nuorisoseuraa, maamiesseuraa ja rukoushuoneyhdistystä. Vuosina 1907–1918 hän oli Tiistenjoen osuuskassan kassanhoitaja.

Kotitilan viljelijä

Kustaa Vihtori Rinnankoski syntyi talollisperheeseen Tiistenjoen Topparissa. Sittemmin suku omaksui suomalaisuusaatteen hengessä uuden nimen Rinnankoski.

Maamiehen ura oli K. V.:lle – kuten häntä yleisesti kutsuttiin – jonkinlainen itsestäänselvyys. Hänen ainoaksi koulusivistyksekseen jäi kansakoulun päästötodistus.[1]

Kotitila jaossa K. V. sai 90 hehtaarin osan, josta viljeltävää peltomaata oli noin 30 hehtaaria. Tila oli ennestäänkin hyvin hoidettu, mutta uusi isäntä uudisti viljelyä ja karjanhoitoa uudenaikaisin opein.[2]

Kotikylän aktiivinen uudistaja

Uudenaikaisuus oli K. V. Rinnankosken elämää kuvaava ilmiö laajemminkin. Hän oli vahvan tulevaisuususkon, nousevan kansallisuusaatteen ja uudenlaisen osuustoiminnan sukupolven edustaja. Ajassa olleisiin uusiin tuuliin hän otti kiinni kaksin käsin.

Jo 1890-luvulla Rinnankoski oli mukana seuranäytelmissä, joita pidettiin Tiistenjoen kansakoulun lainakirjaston perustamiseksi. Kun kylään alettiin puuhata nuorisoseuraa 1898, Rinnankoski oli innolla mukana. Hänestä tuli ensin seuran varapuheenjohtaja ja vuodenvaihteesta 1898–1899 sen reipasotteinen puheenjohtaja.[3]

Vuonna 1906 perustetun Tiistenjoen osuusmeijerin hallitukseen Rinnankoski valittiin heti sääntöjen vahvistamisen jälkeen. Osuusmeijerin kiinteistössä toimi myös Tiistenjoen osuuskassa. Rinnankoskesta tuli vuonna 1907 sen kirjanpitäjäksi eli kassanhoitajaksi, mitä tehtävää hän hoiti kuolemaansa saakka.[4]

Erityisen edistyksellinen Rinnankoski oli maamiesseuran asiassa. Hän teki aloitteen oman maamiesseuran perustamisesta 1908 ja naisosaston perustamisesta 1912. Naisosasto oli vasta toinen koko maakunnassa. Rinnankosken johdolla Tiistenjoen maamiesseurasta tuli koko piirin toimeliain seura, joka sai myös julkista tunnustusta.[5]

Vielä Rinnankoski oli mukana myös tarkastusyhdistyksen synnyttämisessä ja siitossonnien hankkimisessa näkyvällä tavalla.[6]

Ajatus Tiistenjoen kyläkirkosta oli syntynyt jo ennen Rinnankoskea, mutta siitä tuli totta vasta hänen elinaikanaan. Rinnankoski johti Tiistenjoen rukoushuoneyhdistystä sen perustamisesta tammikuusta 1912 lähtien parin vuoden ajan ja oli mukana myös oman syksyllä 1915 valmistuneen kirkon hankkimisessa.[7]

Kun Lapualle perustettiin vuonna 1916 kunnanvaltuusto, Rinnankoski äänestettiin ensimmäisen valtuuston jäseneksi. Toukokuussa 1916 hänet valittiin venäläisten sotilaiden järjestelyjä hoitaneeseen majoituslautakuntaan. Hän toimi myös Tiistenjoen järjestelyjen esimiehenä.[8]

Rinnankoski toimi myös tie- ja ojalautakunnassa, maanviljelysrahaston johtokunnassa, tilattoman väestön rahaston johtokunnassa, kansakoulun johtokunnassa ja vaalilautakunnassa.[9]

Innostajan lyhyt elämä

Rinnankoskella oli poikkeuksellinen kyky innostaa ihmisiä uusien hankkeiden ja kylän yhteisten asioiden taakse. Hän oli rohkea esiintyjä, selväsanainen ja paljon käytetty puhuja.[10] Myös kynä pysyi hänen kädessään, mitä osoitti Tiistenjoen nuorisoseuran seuralehden Taimen ensimmäisen toimittajan tehtävä vuonna 1903.[11]

K. V. Rinnankosken kaatoi keuhkokuume sotakeväänä 1918. Hän kuoli Lapuan sairaalassa vain 42-vuotiaana.[12] Hänen kuoltuaan Tiistejoella oli yhteisenä huolena, mistä löydettäisiin sellainen mies, joka pystyisi täyttämään ”KooVeen” paikan. Sellaista ei kuitenkaan löydetty, ja Rinnankosken moninaiset tehtävät jakaantuivat useampien henkilöiden kesken.[13]

Rinnankoski säilyi tiisteläisten mielissä vuosikymmenien ajan aikalaisiaan päätänsä pidempänä toimen miehenä.[14]

Julkaisuhistoria:

3.7.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Lapuan Nahka- ja lapikastehtaan työväkeä

Logot