HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

9.7.2013

Elias Kahra (1823–1907)

Elias Kahra

Lukkari, kuntakokouksen esimies

Syntynyt  
27.10.1823 Kuortane
Kuollut  
17.6.1907 Lapua

Elias Kahra (s. 27.10.1823 Kuortane – k. 17.6.1907 Lapua) oli Lapuan pitkäaikainen lukkari. Hän oli kolme vuotta kuntakokouksen esimiehenä sekä johti parikymmentä vuotta kunnallista paloyhtiötä.

Yli 60 vuotta lukkarina

Elias Kahra syntyi Kahran taloon Kuortaneen Ylijoella. Hän lähti ilmeisesti hyvän laulunäänensä vuoksi lukkarinoppiin, ja pääsi huhtikuussa 1846 Alavuden yli 80-vuotiaan lukkarin Jeremias Ahlbäckin sijaiseksi. Tämän kuoltua lokakuussa 1847 Kahrasta tuli pitäjän vakinainen lukkari.[1]

Alavudelta Kahra siirtyi vuonna 1861 Lapualle, jossa hän oli lukkarina kuolemaansa asti. Kahra hoiti seurakunnan esiveisaajan tehtäviä, opetti lukkarinkoulussa ja oli kinkereillä luettajana. Lapualla suuri lisätyö oli toimia kirkkoherran postinkuljettajana emäseurakunnan ja eri kappeliseurakuntien välillä.[2]

Valpurinpäivänä 1896 Kahra vietti 50-vuotista virkajuhlaansa. Oli poikkeuksellista, että lukkari pystyi hoitamaan virkaansa näin pitkään itse ilman apulaista. Kuitenkin vielä samana vuonna lukkarintehtäviä otettiin hoitamaan Aaret Maunula.[3]

Vanhuuden vuoksi tehtävistä vetäytynyt Kahra oli lukkarintoimen muodollinen haltija kuolemaansa 1907 saakka. Kaikkiaan hän tuli siten toimineeksi lukkarina yli 60 vuotta.[4]

Yksityisten ja yhteisön luottomiehenä

Kyvykkäänä miehenä Kahra sai lukkarintyönsä lisäksi hoidettavakseen runsaasti myös muita tehtäviä. Häntä käytettiin sekä Alavudella että Lapualla esimerkiksi testamenttien tekijänä ja todistajana.[5] Hän oli Lapualla tilintarkastajana ainakin Saaren meijeriyhtiössä.[6]

Pian Lapualle tultuaan Kahra oli mahdollisesti mukana perustamassa Lapualle kirjastoa, jollaisia hän oli nähnyt Alavudella toiminnassa. Ainakin hän osallistui syyskuussa 1862 kirkonkokoukseen, jossa Lapuan kirjastolle hyväksyttiin säännöt.[7]

Vuonna 1862 Kahra valittiin puheenjohtajaksi uuteen Lapuan ja Nurmon paloapukomiteaan. Hänen johdollaan alueelle luotiin kymmenen piiriä, jossa kussakin oli kaksi paloruotumestaria. Paloapukomiteaa seurasi paloyhtiö, joka perustettiin lukkarilassa tammikuussa 1869. Kahra jatkoi sen esimiehenä vuoteen 1883 saakka.[8]

Kun Lapualle luotiin kunnallishallinto vuonna 1868, tuli kunnan keskeiseksi hallintoelimeksi kuntakokous. Elias Kahra toimi kuntakokouksen esimiehenä kolmivuotiskauden 1874–1876. Tehtävän merkittävyyttä kuvaa, että häntä edelsivät siinä kirkkoherra Hohenthal ja suurtalollinen F. W. Lagerstedt.[9]

Lukkari Kahra esiintyi monessa muussakin kohden yhtenä lapualaisena napamiehenä. Hän oli muun muassa onnittelemassa sähkeellä senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskista tämän 70-vuotispäivänä.[10] Samoin hän tuki maakunnan ensimmäisen suomalaisen oppikoulun, Vaasan suomalaisen lyseon, perustamista.[11]

”Mitä herttaisin ja wilpittömin” palvelija

Elias Kahra asui Alavudella vuonna 1850 keskeiselle paikalle siirrettyä uudistettua virkataloa. Samoin Lapualle saavuttuaan Kahra sai asuttavakseen juuri kunnostetun lukkarilan.[12]

Kahralla oli innostusta myös virkatalojen maanviljelykseen. Ainakin Lapualla hän raivautti runsaasti lisämaata, koskapa hänet mainitaan usein suonviljelysrahaston asiakkaana.[13]

Erityisen varakas Kahra ei ollut, vaikka maanviljelys tuottikin sievoisen palkanlisän. Vuoden 1852 taksoituksessa hänellä määrättiin 25 kopeekan vero, kun miespuoliset maksoivat yleensä 12, kirkkoherranapulainen tosin 50.[14] Vuonna 1880 lukkaria verotettiin 6 äyrillä, mikä vastasi keskisuuren torpparin verotusta.[15]

Luonteeltaan Kahran sanottiin hänen muistosanoissaan olleen ”mitä herttaisin ja wilpittömin ja sen tähden monet häntä hellästi kaiwaten musitelewat.” Tehtävänsä hänen kerrottiin hoitaneen ”olivat ne mitä laatua tahansa, erinomaisella huolella ja tarkkuudella”.[16]

Kahran nauttimaa arvostusta kuvaa, että Eliaksenpäivänä 1897 harmaantuneen lukkarin ystävät kirkkoherra A. O. Törnuddin johdolla ostivat hänelle ”suosion ja kunnian osotuksena” lahjaksi uushopeaisen kahvikannun, sokerikon ja kermakon.[17]

Julkaisuhistoria:

2.7.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Pohjoismaisen Pyhäkoulukokouksen osanottajia Lapuan talvi- ja jatkosodan sankaripatsaalla v. 1947

Logot