 (2)_small.jpg)
Teppo Matias Ylitalo |
|
| Väitöskirjatutkija | |
| Syntynyt | |
| 8.12.1977 Lapua | |
| Yhteystiedot | |
| teppo.ylitalo at helsinki.fi | |
| Kuva: Teppo Ylitalo |
Teppo Ylitalo on lapualainen tutkija ja kotiseutuaktiivi. Hän on Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja ja Suomen Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja.
Teppo Ylitalo on väitöskirjatutkija. Hänen Helsingin yliopistoon valmistelemansa väitöskirja käsittelee pohjalaisuuden ja eteläpohjalaisuuden rakentumista. Väitöskirja on Suomen historian alalta ja sen pääohjaaja on professori Laura Kolbe. Ylitalo toimii tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston Ruralia instituutissa Seinäjoella.
Peruskoulutukseltaan Ylitalo on filosofian maisteri. Hän valmistui Oulun yliopistosta tiedeviestinnän maisteriohjelmasta pääaineenaan Suomen ja Skandinavian historia vuonna 2003.
Ylitalo työskenteli aiemmin Lapuan kaupungin museoiden intendenttinä Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksessa 2003–2017. Sitä ennen hän työskenteli lyhyen aikaa harjoittelijana Vaasan maakunta-arkistossa ja syyslukukauden 2003 sijaisena Lapuan lukiossa. Virkavapaansa aikana 2009–2011 Ylitalo oli kehittämissuunnittelijan viransijaisena Etelä-Pohjanmaan liitossa.
Ylitalo on ollut toteuttamassa useita digitaalisen humanismin projekteja. Hän on mm. Helemi-tietokannan ideoija ja rakentaja.
”Minusta piti alun perin tulla juristi. Mutta eipä tullut, kun jäin ylioppilaskesänä pisteen verran oikiksen pääsykoerajasta. Se oli hyvä piste, olen sittemmin muistellut sitä lämmöllä. Yläasteikäisenä alkanut historia-innostus johti sitten historian laitokselle, ja kuvittelin sitä tietä päätyväni tutkijankammioon. Olin ihan vähällä tarttua tarjottuun tutkijankoulutukseen, mutta silti joku sisällä veti valitsemaan auskultoinnin ja mm. historian popularisointia käsittelevään maisteriohjelman”, Ylitalo kertoo.
”Niin että mikäs minusta tuli? Kaipa jonkinlainen yhdistetty historia- ja kulttuurihörhö, omasta näkökulmastani positiivisessa merkityksessä. Olen saanut tehdä todella monipuolista työtä opettamisen, historian, kulttuuriperinnön, kirjoittamisen, aluekehittämisen, kulttuurituotannon, järjestöjen, kansainvälisten yhteyksien ja monen muun teeman parissa. Se on antanut paljon, ja erityisen iloinen olen monista hienoista hetkistä ja kohtaamisista ihmisten kanssa. Kiitän edelleen luojaani siitä hetkestä, joka erotti minut tutkijankammiosta ja yhdisti ihmisten kanssa. Juridiikan-nälän tyydytti neljä vuotta lautamiehenä.”
"Olen löytänyt oman työkutsumukseni moninaisista tehtävistä paikallisuuden ja yhteisöllisyyden parissa. Käsitän sen työn identiteetin ja henkisen hyvinvoinnin rakennuspuiden kasaamiseksi, yhteisöllisyyden kasvattamiseksi, luovuuden lisäämiseksi, itsekasvatukseksi ja omien rajojen rikkomisen mahdollistamiseksi. Siinä riittää tekemistä, ei tule aika pitkäksi. Kunhan saan riittämättömyyden tunteen pidettyä kurissa, voin vilpittömästi sanoa eläväni unelmaani, joka päivä."
"Ale Riipisen kerrottiin aikanaan sanoneen vaimonsa sisaresta apteekkari Hanna Metsäpolusta jotenkin siihen tyyliin, että Hanna oli kiitollinen koko maailmalle olemassaolostaan. Hanna osti kukkia, muisti kaikkia ja huolehti, aina huolehti. Minä olen huono kukkien kanssa, muistan muistaa liian usein vasta viisi minuuttia ennen tai viisi jälkeen, mutta tunnistan itsessäni jotain hannamaista: vahvan tarpeen maksaa takaisin kaikesta siitä hyvästä mitä olen itse ansiotta saanut. Se on velvollisuudentuntoa, mutta toisaalta myös voimakasta sitoutumista paikkaan: Etelä-Pohjanmaa on minun kotini, erityisesti henkisesti, ja haluan tehdä työtä sen kodin eteen."
"Haluaisin olla maailmanparantaja, ihan vilpittömästi. Kuulostaa siirapilta, mutta haluaisin olla tekemässä maailmasta välittävämmän, inhimillisemmän ja enemmän ihmisen kokoisen. Silti huomaan, että ehkä parannustoiminta suuntautuukin enemmän itseeni. Olen hyvässä ja pahassa ahne elämälle, siispä aikani lapsi kai. Olen lähtenyt mukaan moniin tehtäviin ja projekteihin, luvannut ensin ja miettinyt vasta sitten. Luvannut, koska niin tehdään silloin kun isänmaa kutsuu. Tehtävät ovat antaneet paljon, mutta myös ottaneet. Nykyään osaan ja ymmärrän jo sanoa eikin."
Ylitalo harrastaa lukemista ja kirjoittamista sekä rullaluistelua ja hiihtämistä. "Lisäksi haluaisin harrastaa enemmän päämäärätöntä tuumaamista, elämän ihmettelyä ja itseni sivistämistä. Niihin yritän varata tulevaisuudessa enemmän aikaa. Tai siis olla varaamatta sitä aikaa mihinkään muuhun."
Ylitalo on kirjoittanut useita Lapuan liittyviä historiateoksia, mm. Lapuan historian 3. osan yhdessä Esa Ruuskasen kanssa.
"Omaa luonnettaan on kamalan vaikea arvioida. Takuuvarmasti sitä luulee itseään paljon mukavammaksi ja hienommaksi persoonaksi kuin onkaan. Mutta kuvittelen olevani aika ahkera ja sitkeä, oikeudentuntoinen, nikkaroinnissa ja käsillä tekemisessä innokas aloittelija, ihmisten kanssa viihtyvä mutta myös omaa rauhaa ja hiljentymistä kaipaava. Pedanttisuus ilmenee vähän vaihtelevasti ärsyttävän nysvääjän (tekstinkäsittely) ja ei-tua-nyt-oo-taas-yhtään-oleellista-ajattelun (työpöydän järjestys) välillä."
"Eräs sukulaismies on nimittänyt itseään hulivilikörtiksi; tunnistan siitä mainiosti myös itseni. Pelkään ja suren uskonnollista ja kaikkea muutakin fanatismia, raamatulla päähän lyömistä ja hurmahenkistä itsetehostusta."
"Aika paljon minussa taitaa olla relativistin vikaa. Tykkään pohtimisesta, asioiden ihmettelystä, kyseenalaistamisestakin. Mustavalkoinen ajattelu ja ehdottomuus masentavat. Pelkkään omaan napaan tuijottaminen ärsyttää; ärsyttää vaikka tiedostan syyllistyväni samaan itsekin."
"Puhun paljon, ja kirjoitan, joskus liian paljon. En vain malta olla sanomatta. Joskus jopa kuvittelen sanovani jotain järkevää ja hyödyllistä; joskus taas häpeän kun suu puhui ilman että aivot ajattelevi."
"Kaiken kaikkiaan olen kai aika positiivinen tapaus (paitsi väsyneenä). Uskon asioiden järjestymiseen, parempaan huomiseen, siihen että kun itte yrittää niin Taivahan isäkin auttaa. Ajattelen niin, että henkiseen aurinkoon on aihetta melkein aina. Ei siksi että sitä pitäisi kaivaa vaikka väkisin tai että sillä pitäisi saavuttaa jotakin, vaan siksi että melkein aina on paljon enemmän syytä hymyillä kuin olla hymyilemättä", Ylitalo pohtii.
Teppo Ylitalo on syntynyt Ritamäellä. Hänen vanhempansa ovat Ilpo ja Sofia (Annikki) Ylitalo.
Lapuan Veteraaniperinnetoimikunta
Kauhavan käräjäoikeus
Pohjanmaan Historiallinen Seura
Lapuan Sukututkijat ry
Lapuan Urkufestivaaliyhdistys ry
Virkiä-Jukola
Useiden Leader-hankkeiden ohjausryhmien jäsen ja puheenjohtaja.
| 11.6.2017 | Nykyinen versio | Teppo Ylitalo |
