HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

29.11.2016

Kauppatoiminta Lapualla

M.A. ja Liisi Hautasen asuin- ja kaupparakennus n. 1910.
Pyhälahden Valokuvaamomuseo (Pyhälahti 00_4472)

Lapuan seutu oli vanhastaan käynyt vilkasta kauppaa rantakaupunkien porvareiden kanssa ja tervansa vuoksi edustanut jo Ruotsin vallan kaudella melko pitkälle edistynyttä rahatalouden muotoa. Maakauppakielto kohteli kaltoin Lapuan pitäjääkin, missä oli varsin runsas kaupan tarve.

Ensimmäinen maakauppaa (=maaseudulla harjoitettu kauppa) koskenut tunnettu laki oli Maunu Eerikinpojan vuoden 1350 tienoilla vahvistama kaupunkilain VIII luku. Laissa määrättiin rangaistus sille, joka tavattiin harjoittamassa luvatonta kauppaa maaseudulla. Tavaroita ei saanut ostaa maaseudulta jälleenmyyntiä varten, mutta omaan käyttöön ostaminen sallittiin.2

Kristoffer-kuninkaan maanlaissa vuonna 1442 annettiin yksityiskohtaisemmat määräykset maakaupasta. Kiellettyä oli kotikauppa, jolla tarkoitettiin kauppatavaroiden myymistä kodista, sekä kulkukauppa, jota harjoitettiin kiertämällä kylästä toiseen. Laki kielsi myös ostokaupan eli kauppiailta oli kielletty talonpoikien tuotteiden ostaminen maaseudulla. Maakauppana ei pidetty maalaisten keskinäisiä kauppoja, jos tuotteet tulivat omiksi tarpeiksi, ja jos ne olivat maalaisten itse tuottamia tai valmistamia.2

Viljakauppa vapautettiin Suomessa vuonna 22.3.1775 kuningas Kustaa III asetuksella. Tämän jälkeen oli luvallista ostaa, varastoida ja myydä kaikenlaista viljaa, viljatuotteita ja perunoita vapaasti.2

Suomen kenraalikuvernööri Menšikov teki senaatille aloitteen maakaupan vapauttamiseksi. Keisari Nikolai I teki asiasta päätöksen, jonka johdosta maakauppa vapautettiin 6.10.1842. Maakauppaa kuitenkin rasittivat tämän jälkeenkin useat rajoitukset, kuten siirtomaatuotteiden, kankaiden ja nautintoaineiden myyntikielto, joita maalaiset saivat hankkia markkinoilta tai kaupungeista. Kauppapuotien perustamista ei sallittu.2

Aleksanteri II pyrki kehittämään valtakunnan taloutta ja antoi tätä koskevan ohjelman Suomen senaatille 1856. Senaatin tehtäväksi jäi laatia ohjelman mukaan, ehdotus kaupan ja teollisuuden edistämiseksi maassa. Senaatin talousosasto käsitteli ehdotusta, jonka tuloksena päätettiin antaa lupa kauppapuotien perustamiseksi maaseudulle. Tämä esitys annettiin Aleksanteri II:lle, joka hyväksyi sen. Senaatti julkaisi asetuksen 19.12.1859.2

Maakaupan vapauduttua Lapuan keskustaan asettui nopeaan tahtiin neljä maakauppiasta ja 1869 heitä oli nimismiehen mukaan kuusi: K.A.Lundqvist, Johan Häggblom, A.G.Wikman, Matts Kronqvist, Nils Jansson sekä I. Lundqvist. Vuonna 1880 nimismies Hjelt lähetti kruununvoudille luettelon veron suorittaneista kaupppiasta mainiten samalla myynnin 1879:
J.G.Lagerstedt           100.000:-                                   Matias Kronqvist           75.000:-
M.A.Hautanen             50.000:-                                    K.A.Lundqvist               50.000:-
Johan Rängman           50.000:-                                   A.G.Vikman                   40.000:-
H.Ketola eli Porola       40.000:-                                    Isak Lundqvist              30.000:-
Johan Kero                30.000:-                                    M.Hessler                     30.000:-

                            

Maakauppoja syntyy ja katoaa 1880-luvulla kuin sieniä sateella. Myös muihin kyliin kuin kirkonkylään. Vuosina 1888-93 Lapualla oli Vaasan läänin pitäjistä eniten kauppiaita, keskimäärin noin 20. Ostovoiman määrä ei edellyttänyt näin suurta kauppaverkostoa ja niinpä monen kohtaloksi tuli konkurssi. 1

Maakauppa oli siis luvanvaraista toimintaa. Kuntakokouksessa 1877 nimismies Hjelt välitti F.W.Lagerstedtin kautta huolensa siitä, miten Arkangelin ja Olonetskan lääneistä kulkee ns. laukkuryssiä kaupittelemassa luvattomasti tavaroitaan. Kuntalaiset päättivät yksimielisesti, että laukkurien tms. laittomasta suojelemisesta saisi 40 markan sakon. 1

Ilman lupaa kauppatoimintaa harjoitettiin varmasti myös paikallisten toimesta, mutta sitä lienevät pitäjäläiset katsoneet tätä hieman suopeammin silmin.

Osuustoiminnalliset kauppaliikkeet astuivat kuvaan 1900-luvun puolelle käännyttäessä.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita: (tulossa)
Lapuan Osuuskauppa              Lapuan Työväen Osuuskauppa                          Maanviljelijäin Oy                     

 

[1] Lehtinen: Lapuan historia 2, 1984

[2] Alanen, Aulis J: Suomen maakaupan historia, 1957

 

 

 

 

 

 

Julkaisuhistoria:

25.11.2016   Versio 1   AdminMuseo
29.11.2016   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Tuntematon lapsi taljalla (P 85:007)

Logot