HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

28.10.2015

Simo Uitto (1936–2013)

Simo Uitto

Kone- ja nosturiurakoitsija
Syntynyt  
27.7.1936 Lapua
Kuollut  
2013 Nurmo

Aiheeseen liittyvät otsikot

Kuva: Simo Uitto (1936–2013)

Isoilla rakennustyömailla nousee usein kaikkein korkeimmalle nosturit, joissa lukee Simo Uitto Ky. Yrityksen perusti ruhalaissyntyinen Simo Uitto (1936–2013). Hän teki komean uran kone- ja nosturiurakoitsijana. Hänen Harri-poikansa jatkama yritys on alueellinen markkinajohtaja rakennusnosturialalla.

Simo Uitto muistetaan nostureista

Simon synnyinkodissa Uitossa oli autoja, traktoreita ja koneita. Hän oppi nuoresta pitäen käsittelemään ja korjaamaan koneita yhdessä Erkki-veljensä kanssa. Erkki sai ajokortin 19-vuotiaana ja Simo vielä nuorempana erikoisluvalla. Naapuri Esko Ala-Koskela kertoo Uiton veljesten olleen käteviä remontti- ja moottorimiehiä. He mm. hajottivat ja kokosivat Ala-Koskelan Everstiksi kutsutun Fordson Majorin vioittuneen moottorin.

Simo muisteli, että isä oli kova hommaamaan töitä. Hän sopi kuljetuksista ja pojat ajoivat Thames ja Austin-kuorma-autoilla ja Zetor-traktorilla rahtia. Järviseudulle vietiin heiniä ja paluumatkalla tuotiin halkoja. Alahärmästä haettiin hietaa, joka lapioitiin käsin kuorma-auton lavalle. Joskus haettiin jopa nauriita Alajoelta.

Yrityshenkisessä perheessä oli myös sirkkeli, pärehöylä ja tiilikone. Erkki sahasi ja Simo toimi apumiehenä. Sirkkeliä pyöritettiin traktoreilla ja erikoisella autotraktorilla, jonka ”Vaasan seppä” Unto Mäki rakensi. Auton takaosana oli kuorma-auton takasilta ja etupuoli oli otettu vanhasta ”koppafordista”. Simon mukaan kaikkea piti kokeilla, kun rahaa ei ollut.

Simo suoritti maanrakennusalan kursseja ja toimi työnopettajana Työtehoseuran Rajamäen kurssikeskuksessa vuosina 1959-1961. Yritystoiminta veti kuitenkin puoleensa ja v.1962 hän perusti S. Uitto Ky:n ja hankki ensimmäisen kaivinkoneensa Nokialta suoraan työmaalta. Sen verran vihreä hän oli, että ei varmistanut työmaan jatkuvuutta. Muutaman päivän päästä kuski soitti ja kysyi, mihin kone täältä nevan takaa ajetaan, koska työmaa loppuu. Simo haki koneen, kunnosti, ja myi pois. Sen jälkeen hän haki uuden koneen Limingasta. Koneita ostamalla, korjaamalla ja myymällä hän sai kartutettua pääomaa uusien, entistä parempien koneiden hankintaan.

Simolla oli kone myös Saimaan kanavatyömaalla. Kerran tuli kotiin soitto, että kone on vajonnut nevaan ja siltä istumalta Simon oli lähdettävä työmaalle. Simon nosturilla on nostettu paikalleen nykyisen Kellojan sillan iso rautakehikko.

Tontti Nurmosta

Yrityksen perustaessaan Simo asui Ruhassa. Pian tuli ajankohtaiseksi oman hallin rakentaminen. Isä halusi, että Simo olisi sijoittunut Ruhaan ja kuuleman mukaan tarjonnut viittä eri paikkaa hallille. Simo päätteli kuitenkin, että Seinäjoen kyljessä oleva Nurmo olisi liikenteellisesti parempi paikka. Niinpä hän lähti Nurmon kunnansihteeri Talvitien puheille. Tämä ehdotti tonttia nykyisen hotelli Fooningin paikkeilta. Valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäki-Hakola kuitenkin tyrmäsi ajatuksen, sillä paikalle oli jo silloin kaavailtu kauppatoimintaa. Mäki-Hakola ehdotti nykyistä yrityksen sijaintipaikkaa Koliinista. Sinne Simo rakensi sekä hallin että omakotitalon ja tiekin nimettiin Nosturitieksi Simon yritystoiminnan mukaan.

Pikkuhiljaa yritystoiminta laajeni. Kaivinkoneiden lisäksi hän hankki kuormaajia ja ensimmäisen nosturin v.1975. Simo oli perustamassa Pohjansepot Oy:tä, jolla oli mittavia maanrakennusurakoita ympäri maata. Vaikka hänestä tuli Pohjanseppojen osakas, säilytti hän kuitenkin oman yrityksensä.

Keskittyminen nostureihin

Vuonna 1983 Simo Uitto Ky teki päätöksen keskittyä pelkästään nosturitoimintaan. ”Se vaan lipsahti siihen suuntaan, ei nostureilla sen helpommalla pääse kuin muillakaan koneilla. Ahkerasti pitää töitä tehdä, ei saa päästää remmiä yhtään luistamahan, jos pärjätä meinaa”, Simo muisteli  oikeaksi osoittautunutta valintaansa. Tällä hetkellä yhtiöllä on 14-15 konetta. Kilpailua alalla riittää. Etelässä on isoja firmoja ja paikallisestikin tulee jatkuvasti uusia yrittäjiä kokeilemaan alan kannattavuutta. Moni kuitenkin pettyy. Simon aikana 35 uutta yrittäjää kokeili alaa, mutta saman verran myös poistui.

Yhtiön menestys perustuu hyvään ja monipuoliseen tarjontaan. Kaikkia konetyyppejä on tarjolla, niin pieniin kuin isompiin tarpeisiin. Laajaan kalustovalikoimaan kuuluvat mm. nopeakulkuiset mobiilinosturit, joilla pystyy liikkumaan maantienopeuksilla sekä kätevät kurottajat. Isoimmilla nostureilla pääsee yli sadan metrin korkeuteen. Työmaat ovat pääasiassa 100 kilometrin säteellä Nurmosta. Seinäjoen nopea kehitys on taannut sen, että huonompinakin aikoina on ollut rakennuskohteita ja nostureille kysyntää.

Koneita Hollannista

Yhtiö on jatkanut Simon jo alkuaikoina harrastamaa koneiden osto- ja myyntitoimintaa. Lähes sata nosturia on vuosien mittaan ollut firmassa. Kauppaa on käyty aina arabimaita myöten. Hollannissa on vuosittain isot konemessut, josta iso osa hankinnoista on tehty. Parhaimmillaan sieltä on tuotu kerralla kuusi konetta, osa uusia ja osa vähän käytettyjä. Koneet tuodaan laivoilla Rotterdamista Helsinkiin. Omaan käyttöön hankitaan keskimäärin yksi kone vuodessa. Kalleimmat koneet maksavat miljoona euroa, joten pikkuhankinnoista ei ole kyse. Koneiden kalleus saattaa ehkäistä uusien yrittäjien tuloa alalle.

Simo ei ollut tyytyväinen kuskien koulutukseen, koska Suomessa oli vain yksi oppilaitos Forssassa, jossa kuskeja koulutettiin. Seinäjoelle saatiin Simon aloitteesta pystyyn yksi kurssi. Teoriaopetus toteutettiin Sedu Aikuiskoulutusyksikössä Seinäjoen Törnävällä ja käytännön opetus Uiton tontilla. Kuudesta kuskeiksi koulutetuista neljän luonne sopi kuskin hommiin, parista muusta ei nosturin puikkoihin ollut.

Jeeppi ja Kempsu

Simo ajoi nuorena kilpaa Victoria-nimisellä moottoripyörällä. Hän oli kiinnostunut myös autoista. Yrityksen hallissa on tosi harvinaisuus Jeep vm.1944, joita käytettiin Normandian maihinnousussa. Toinen harvinaisuus on Norjasta Naton varastoista ostettu Kempsu (GMC-maastokuorma-auto) vm.1942. Hankintalistalla oli myös Hitlerin joukkojen toisessa maailmansodassa käyttämä sivuvaunullinen moottoripyörä, mutta sitä hän ei ehtinyt hankkimaan.

Simo oli mukana Maanrakennusalan järjestötoiminnassa ja jäsenenä Kauppakamarissa ja E-P:n Yrittäjissä. Hänet nimettiin vuonna 1989 Nurmon Vuoden Yrittäjäksi. Suomen Maarakentajien Keskusliitto myönsi Simolle kultaisen ansiomerkin.

Vaikka vakava sairaus heikensi Simon kuntoa viimeisinä vuosina, seurasi hän tarkkaan yritystä ja poikkesi usein naapurissa sijaitsevassa yrityksessä. Menestyvän nosturiyrityksen kehittäminen vaati Simolta monta viisasta päätöstä ja varmaan ripauksen hyvää tuuriakin, kuten yritystoiminnassa usein tarvitaan. Simon elämäntyö näkyy ja elää nostureissa. 

 

Kirjoitti Erkki Peräsalo

Julkaisuhistoria:

28.10.2015   Nykyinen versio   AdminMuseo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.
Logot