HELEMI - Lapuan historiallinen tietokanta

10.7.2013

Vihtori Sillanpää (1871–1928)

Vihtori Sillanpää

Harmonitehtailija, musiikkimies

Syntynyt  
16.6.1871 Lapua
Kuollut  
8.8.1928 Kauhava

Vihtori Sillanpää (s. 16.6.1871 Lapua – k. 8.8.1928 Kauhava) oli lapualainen harmonitehtailija ja musiikkimies. Hän toimi harmonimestarina sekä muilla että omassa tehtaassaan koko aikuisikänsä. Hän teki pitkän päivätyön myös musiikkielämän edistäjänä ja orkesterinjohtajana.

Harmonioppi kotiverstaasta

Vihtori Sillanpää oli käsityöläisperheen vanhin poika. Isä, torpparinpoika Elias Sillanpää oli taitava kello- ja puuseppä sekä vaskenvalaja. Kuortanelainen Juha Saarimaa pyysi häntä 1870-luvun alkupuolella valmistamaan rakenteilla olevaan harmoniinsa kielilevyt ja kielet. Tästä alkoi isä-Sillanpään innostus soittopeleihin, joita hän ei ollut edes koskaan nähnyt, ja oman harmonitehtaan pystytys Ylisaaren pihatupaan.[1]

Vihtorin elämän rakennuspuut muotoiltiin Ylisaaren harmonipajassa. Hän kertoi ensimmäisen lapsuusmuistonsa olleen isänsä ja äitinsä höyläämässä sarvihöylällä lautoja harmonia varten. Vihtori meni isänsä avuksi ja jopa rippikoulusta täytyi pyytää lomaa, että Viipurin näyttelyyn rakennettava harmoni ehtisi valmistua.[2]

Harmoneilla oli 1800-luvun lopulla paljon kysyntää, sillä niiden pieni koko, helppo soitettavuus, monipuoliset käyttömahdollisuudet ja edullinen tekivät niistä hyvin suosittuja sekä kokoontumistiloissa että monissa kodeissa ja pelimanniyhtyeissä.[3]

Harmonien valmistaminen vaati sekä puusepäntaitoa että musiikillista ymmärrystä. Valmistamisen ja kokoonpanon lisäksi soittopeli piti saada soimaan puhtaasti. Käytännön opin kautta nuoresta Sillanpäästä alkoi kasvaa musiikin monitaitaja.[4]

Työnjohtajasta itsenäiseksi yrittäjäksi

Mentyään vuonna 1893 naimisiin Vihtori Sillanpää alkoi valmistaa harmoneita myös omiin nimiinsä, isänkin samalla valmistaen omia soittopelejään. Vuonna 1896 nuorempi Sillanpää ryhtyi yhteistyöhön kirjakauppias Jaakko Hissan kanssa, ja siirtyi tämän perustamaan harmonitehtaaseen työnjohtajaksi ja pääsuunnittelijaksi.[5]

Kun Jaakko Hissa ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, Vihtori Sillanpää osti tehtaan omakseen työkaluineen, koneineen ja varastoineen vuonna 1914. Kesällä 1917 tulipalo tuhosi kuitenkin soitintehtaan kokonaisuudessaan.[6]

Tehtaan toimintaa jatkettiin sittemmin Sillanpään kotona. Pienimuotoisesta uudesta alusta se kasvoi 1920-luvulla 10–15 hengen laitokseksi.[7] Harmonien lisäksi siellä valmistettiin myös kanteleita.[8]

Sillanpää oli tarkka ammattimies. Jo Hissan tehtailla harmonit saivat hyvän maineen erityisesti herkän ja täyteläisen virityksensä ja vankan tekotavan johdosta. Harmonien virittäjänä Sillanpää kehittyi erittäin osaavaksi, mutta hän kiinnitti huomiota myös soitinten ulkonäköön. Sillanpään harmoneista tulikin eräänlaisia ”soivia huonekaluja”. Ne saavuttivat mainetta laajalti, ja niitä ostettiin ympäri Suomen.[9]

Elämän ja kuoleman musiikki

Vihtori Sillanpää oli musiikillisesti poikkeuksellisen lahjakas. Hän soitti lukuisia soittimia, vieläpä itseoppineeksi erittäin hyvin. Hän myös johti useita orkesterikokoonpanoja.[10]

Jo nuorukaisena 1880-luvulla Sillanpää meni mukaan Lapuan ensimmäiseen torvisoittokuntaan ja vuonna 1890 perustettuun Lapuan orkesteriin alusta alkaen. Jälkimmäisen tueksi perustetussa Lapuan soitannollisessa seurassa Sillanpää oli rahastonhoitajana ja muissakin tehtävissä. Lisäksi hän perusti nuoriso-orkesterin, jota hän johti itse.[11]

Sillanpään musiikillinen into oli lannistamaton. Kun sortovuosina Lapuan päivien vietto oli kielletty, Sillanpään kerrotaan sanoneen: ”Olen tottunut Lapuan Päivänä Kiviristillä soittamaan ja sen teen nytkin”.[12]

Aikalaisarvion mukaan Sillanpää ”on aina väsymättömistä väsymättömimpänä, innokkaista innokkaimpana ottanut osaa kaikkiin musiikkia koskeviin tai sitä lähellä oleviin harrastuksiin. Koskaan hän ei ole ollut niin väsynyt ettei hän olisi jaksanut saapua harjoituksiin tai soittotilaisuuksiin, koskaan ei hänellä ollut niin kiire, että hän olisi jäänyt pois näistä tilaisuuksista. Aina siis aikaa, jopa varojakin uhrata häntä suuresti innoittavan musiikin palvomiseen.”[13]

Elokuussa 1928 hän johti Lapuan orkesteria Kauhavan nuorisoseuralla. Ohjelman viimeisenä numerona esitettiin Sousan ”Tähtilipun alla”. Sen viimeisten tahtien aikana hän sai sydänkohtauksen ja kaatui yleisön syliin. Kun orkesteri jatkoi jäljellä olevat muutamat tahdit loppuun, täyttyi Sillanpään soittajatovereilleen monesti lausuma toivomus kuolemasta sävelien keskellä.[14]

Julkaisuhistoria:

21.6.2012   Nykyinen versio   Teppo Ylitalo

Kommentit

Kommentointi on mahdollista vain kirjautuneelle käyttäjälle.

TAKAISIN

Auta meitä tunnistamaan tunnistamaton

Kuva: Hermanni Ylihärsilä, Vihtori Kosola, O. Soini ja J. Talvitie hiihtämässä

Logot